Valitus ympäristöministeriölle 1.12.2020

Valituksen alainen päätös

Uudenmaan ELY-keskuksen rakennussuojelupäätös UUDELY/6332/2019

Valittaja

Helsinki-Seura ry, Runeberginkatu 6b B 20, 00100 Helsinki

Vaatimus

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 2.11.2020 tehnyt päätöksen olla määräämättä Lapinlahden sairaala-aluetta suojeltavaksi rakennusperintölain nojalla. Helsinki-Seura ry esittää, että Uudenmaan ELY-keskuksen kielteistä suojelupäätöstä ei tule vahvistaa, koska Lapinlahden sairaala-alue on rakennusperintölain soveltamisalaan kuuluva valtakunnallisesti merkittävä rakennusperintö jota tulisi suojella k.o. lain nojalla. Helsinki-Seura ry vaatii asian palauttamista Uudenmaan ELY-keskukselle uuteen käsittelyyn.

Perustelut

Suojelun kohde (3§)

Rakennusperintölain (498/2010) tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Lain nojalla voidaan suojella rakennusten lisäksi rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita. Niillä tulee olla merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta.

Rakennusperintölain keinot sallivat suojelun ulottamisen yksittäistä rakennusta laajemmalle. Lain nojalla on mahdollista suojella myös rakennukseen liittyvä puisto tai muu rakentamalla tai istuttamalla muodostettu alue. Lapinlahden suojattuihin sairaalarakennuksiin liittyvä puisto ja puutarhat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jonka säilyminen ja hoitaminen tulee turvata.

Lapinlahden sairaalapuisto on rakennettuna alueena rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 3 §:n mukainen suojelukohde, jolla on rakennusryhmineen, rakennuksineen, rakennelmineen ja istuttamalla muodostettuine alueineen merkitystä henkilöhistorian, rakennustaiteen, erityisten ympäristöarvojen, puutarha- ja puistoarvojen sekä kohteen käytön ja siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Puiston kulttuurihistoriallisten arvojen suhteen viittaamme Lapinlahden sairaalan puistoalueen historialliseen selvitykseen (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2002:7, liite).

Soveltamisala (2§)

Asemakaava-alueilla rakennusperintöä suojellaan ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvalla kaavoituksella. Kuitenkin rakennusperintölain 2§ 3 momentin mukaan lain soveltamisalaan kuuluvat myös rakennusperintökohteet asemakaava-alueilla, jos kohteella on valtakunnallista merkitystä; jos kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; tai kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Minkä tahansa kohdan täyttyminen mahdollistaa rakennusperintölain soveltamisen asemakaava-alueella.

Lapinlahden sairaala-alueen rakennusperinnön valtakunnallinen merkitys on kiistaton. Alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 2009). Alueen rakennushistoriallinen selvitys osoittaa sen valtakunnallisen merkityksen (Rakennushistoriaselvitys. Lapinlahden sairaala, ark-byroo 2017, liite). Alueella on selvästi tunnistettava sija kansallisen kulttuuriperinnön osana.

Ei ole esteitä sille, että sekä maankäyttö- ja rakennuslakia että rakennusperintölakia käytetään Lapinlahden sairaalapuiston alueen suojeluun. Asemakaavan antama suoja tulisi siksi Lapinlahden puistoalueen osalta täydentää rakennusperintölain antamalla suojalla.

Koska Lapinlahden sairaalapuiston alue kiistatta kuuluu rakennusperintölain soveltamisalaan, tulee suojeluesitys ratkaista rakennusperintölain nojalla kokonaisharkinnan perusteella.

Museoviraston kanta

Museovirasto toteaa 28.11.2019 päivätyssä lausunnossaan että rakennusten säilyminen on toistaiseksi turvattu nykyisen rakennussuojelupäätöksen nojalla ja nykyisellä asemakaavalla. Lausunto poikkeaa ratkaisevasti Museoviraston vuosina 1988 (MV/860/1988), 1999 (MV/062/600/1999) ja 2006 (MV/7/600/2006) annetuista lausunnoista, joissa Museovirasto on puoltanut alueen rakennusten suojelupäätösten täydentämistä myös puistoa koskevalla suojelupäätöksellä.

Vuonna 1988 Museovirasto katsoi, että suojeltavaan sairaalakokonaisuuteen tulee kuulua myös puistoalue siihen liittyvine vanhoine rakennuksineen.

Vuonna 1999 Museovirasto katsoi, että vain rakennussuojelulakiin perustuva suojelupäätös voi varmistaa Lapinlahden puiston kunnollisen säilymisen. Museoviraston kantana (MV/062/600/1999) esitettiin että rakentamisen äärimmäinen mahdollinen raja Lapinlahden ja hautausmaiden suuntaan on saavutettu ja että “alueen maisema ja kulttuurihistorialliset arvot eivät kestä lisärakentamista”.

Museoviraston vuoden 2006 lausunnon mukaan “puiston suojelu rakennussuojelulailla antaa mahdollisuuden vaalia ja kehittää aluetta yhtenä kokonaisuutena. Suojelupäätös varmistaisi sen, että alueen maankäytön suunnittelulla ja hoidolla on riittävät selkeät ja kattavat, alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin perustuvat reunaehdot ja tavoitteet.”

Koska Lapinlahden alueen asemakaavan antaman suojan heikentämiseen tähtäävä asemakaavan muutostyö on jo alkanut, emme voi yhtyä Museoviraston lausunnon yllättävään kantaan nykyisen asemakaavan antamasta riittävästä suojelusta. Museovirasto toteaa kuitenkin lausunnossaan, että on mahdollista, “että (uuden asemakaavan) ratkaisut luovat uhkia olevan kokonaisuuden keskeisten piirteiden säilymiselle”. Tältä osin yhdymme Museoviraston näkemykseen, mutta katsomme että näiden uhkien toteutumisen ehkäisemiseksi Lapinlahden sairaalapuisto tulisi suojella rakennusperinnöstä suojelusta annetun lain mukaan, Museoviraston vuosina 1988, 1999 ja 2006 antamien lausuntojen mukaisesti.

Kokonaisharkinta (8§)

Suojelutarpeen kokonaisharkinnassa tulee huomioida Lapinlahden sairaalapuiston alueen merkittävyyttä. Alue on Suomessa ainutlaatuinen, maan ensimmäisen mielisairaalan puisto. Se on historiallisesti tyypillinen ja edustava, kuvatessaan valistuksen jälkeistä aikaa mielenterveyshoidossa ja edustaessaan potilastyönä syntynyttä englantilaistyyppistä maisemapuistoa. Puistossa on sekä maisemoinnin, polkujen että kasvillisuuden suhteen runsaasti alkuperäisyyttä. Puistolla on historiallinen todistusvoimaisuus ja selkeä kerroksellisuus, jossa myös alkuperäiset puistoelementit ovat selvästi havaittavissa.

Kokonaisharkinnassa on syytä huomioida myös Euroopan neuvoston rakennustaiteellista perintöä käsittelevään, Suomessa voimassa olevaa yleissopimusta (valtionsopimus 10/1992), joka kohdistuu myös rakennuskokonaisuuksiin. Yleissopimus ymmärtää rakennetut ympäristöt laajasti, käsittäen myös ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksena syntyneitä kokonaisuuksia. Yleissopimuksen 1. artiklan mukaan rakennustaiteelliseen perintään kuuluvat myös osittain rakennetut ulkokohteet.

Lapinlahden suojeluasiassa on kokonaisarviossa syytä huomioida myös Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä, joka Suomessa tuli voimaan 1.9.2018 (laki 61/2018) (Euroopan neuvoston puiteyleissopimus (Faro)). Lapinlahden alueeseen liittyy myös merkittävä aineeton kulttuuriperintö, joka liittyy alueella lähes 200 vuottaa tehtyyn ja edelleen jatkuvaan mielenterveystyöhön. Lapinlahden kulttuuriperintö on monimuotoinen ja kestävän kehityksen voimavara.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on 11.12.2018 (§ 645) päättänyt aloittaa Lapinlahden sairaalan puistoa suojelevan asemakaavan muutostyön. Lautakunnan hyväksymät asemakaavamuutoksen suunnitteluperiaatteet sisältävät mahdollisuuden lisärakentamiseen puiston eteläisessä osassa. Asemakaavamuutoksen suunnitteluperiaatteiden käsittely lautakunnassa osoittaa kiistatta, että aluetta suojelevan asemakaavan muutoksen valmistelu on jo alkanut. Kaupungin aloittama kaavamuutostyö, joka tähtää lisärakentamiseen puistossa, osoittaa että maankäyttö- ja rakennuslaki ei anna riittävää suojaa kohteelle.

Sairaalapuiston alueen suojeltavaksi määrääminen on harkinnanvaraista. Rakennussuojelua koskevassa päätöksessä harkintaa tulee tehdä, paitsi rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon, myös suojelun tarkoituksenmukaisuuden osalta. Ajoissa tehty suojelupäätös on tarkoituksenmukainen, koska se ohjaa kaavoitustyötä. Suojelupäätöksen myötä voidaan parhaiten huomioida kulttuuriperintö Helsingin kaupungin käynnistämässä kaavoitustyössä. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on valmistellut esisopimusta alueen kaavoituksen muuttamisesta ja rakennusoikeuksien myöntämisestä kaupalliselle toimijalle, mikä osoittaa, että alueen maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva kaavasuojelu on riittämätön. Mikäli suojelupäätös siirtyy tulevaisuuteen, se voi laukaista valtion korvausvelvollisuuksia rakennusten ja puistoalueen omistajille. Tarkoituksenmukaisuusarvio puoltaa suojelupäätöksen tekemistä nyt.

Asian tähänastinen käsittely

Uudenmaan ELY-keskus ei järjestänyt rakennusperintölain mahdollistamaa kuulemistilaisuutta suojeluasiassa. Naapureiden kuuleminen toteutettiin nopealla aikataululla. Lisärakentamisen osoitetun puisto-osan rajanaapuri Helsingin ortodoksinen seurakunta sai virallisen lausuntopyynnön 9.10.2020, jossa vastaus pyydettiin 23.10.2020 mennessä. Seurakunnan hallintopäällikkö Kristiina Mendesin antaman tiedon mukaan seurakunnalla ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta ottaa kantaa suojeluesitykseen, koska seurakuntaneuvosto kokoontuu kerran kuussa ja esityslista laaditaan kaksi viikkoa ennen kokousta. Lyhyellä vastausajalla tosiasiallinen lausumismahdollisuus on viety asianosaisilta seurakunnilta.

Rakennusperintölaki pyrkii lisäämään kansalaisten mahdollisuuksia osallistua elinympäristöään koskeviin asioihin, ja antamaan heille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet saada tietoa ja vaikuttaa ympäristöönsä. ELY-keskuksen toteuttama kuuleminen ei ole tukenut lainsäätäjän pyrkimystä edistää osallisuutta.

Euroopan neuvoston Faron puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä painottaa kansalaisyhteiskunnan ja demokratian roolia ja kannustaa yhteisöjä toimimaan yhteiseksi koetun kulttuuriperinnön hyväksi. Faron sopimuksen hengessä pidämme suotavana, että rakennusperintölain §7 2. momentin mukainen kuulemistilaisuus järjestettäisiin osana jatkovalmistelua ja että rakennusperintölain mukaisilta asianosaisilta uudestaan pyydettäisiin lausunnot, antaen riittävästi vastausaikaa asian käsittelyyn suojeltavana alueen naapureina olevien seurakuntien luottamushenkilöelimissä.

Vaarantamiskielto

Koska puistoalueeseen kohdistuu välittömiä lisärakentamispaineita, katsomme että ELY-keskuksen tulisi asettaa alueelle vaarantamiskielto kulttuurihistoriallisten arvojen suojelemiseksi.

Lopuksi

Vastuu kansallisesta kulttuuriperinnöstä kuuluu perustuslain 20 §:n mukaan kaikille. Lapinlahden rakennusperintö on yhteinen. Koska Lapinlahden sairaalapuisto rakennuksineen muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriperinnön, katsomme että suojelua ei voi perustua pelkästään kunnalliseen päätöksentekoon, vaan suojelusta tulee saada kansallinen, rakennusperintölakiin perustuva päätös. Kokonaisharkinnassa tulee huomioida kohteen valtakunnallinen kulttuurihistoriallinen merkitys ja tosiasiallinen suojelun tarve. Kaavamuutosprosessin käynnistyminen ja siihen liittyvä varausehdotus osoittaa, että maankäyttö- ja rakennuslain antama suoja ei ole riittävä ja lain 91b pykälän vastainen. Suunnitteluvarauksella kavennetaan maankäyttö- ja rakennuslain suomia kansalaisten ja asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia, joten alueen suojelu on käytännössä mahdollinen vain rakennusperintölain nojalla.