TERVETULOA HELSINKI-SEURAAN!

Vuonna 1934 perustettu Helsinki-Seura levittää tietämystä Helsingistä ja vaalii Helsingin kaupunkikulttuuria pääasiassa vierailuiden, luento- ja keskustelutilaisuuksien ja julkaisujen avulla. Seuran kiinnostuksen kohteina ovat kaupungin menneisyys sekä nykypäivän ja tulevaisuuden kehittämiskysymykset.

Jäseneksiliittymislomake

HELSINKI-SEURAN YLEISÖLUENTOSARJA 20.10.–24.11.2021

Helsingin arkkitehteja ja arkkitehtuuria eri vuosikymmeniltä

Seura järjestää kahden vuoden tauon jälkeen syksyn perinteisen yleisöluentosarjan. Paikkana on jälleen Kansallisarkiston Vanha tutkijasali (Rauhankatu 17). Luennot ovat keskiviikkoisin kello 17:00.

20.10.2021 kello 17:00 dosentti Teppo Jokinen: ”Arkkitehti Gustaf Nyströmin Helsinki”

27.10.2021 kello 17:00 dosentti Timo Tuomi: ”Kaksi teatteria. Ruotsalaisen teatterin ja Kansallisteatterin laajennussuunnitelmat läpi vuosikymmenien”

3.11.2021 kello 17:00 arkkitehti Mona Schalin: ”Käärmetalo ja 1950-luvun kerrostalokohteiden vaaliminen”

10.11.2021 kello 17:00 tutkija Johanna Björkman: ”Porrashuoneista julkisiin tiloihin – sisätilojen suojelua ja muutoksia Helsingissä vuosikymmenten varrelta”

17.11.2021 kello 17:00 arkkitehti Juha Ilonen: ”Kolmas Helsinki – kerroksia arjen arkkitehtuurissa”

24.11.2021 kello 17:00 tutkija Janne Ridanpää: ”Suurlähetystöt Helsingin kaupunki­kuvassa – kansainvälisiä kummallisuuksia”

HUOM! Ohjelman muutokset mahdollisia.

Luentojen yhteydessä on myynnissä Seuran julkaisuja edulliseen hintaan.

Seuran jäsenillä on myös mahdollisuus tutustua Kansallisarkistossa ennen luentoja kello 17:00 asti “Viapori-Suomenlinna – Kolmen valta­kunnan linnoitus 1748–2021” ‑näyttelyyn, joka juhlistaa 100-vuotiaan Ehrensvärd-seuran toimintaa Suomenlinnan hyväksi.

Syksyn 2021 menneitä tapahtumia

Koronapandemian vuoksi viime keväältä siirtynyt vuoden 2021 vuosikokous pidettiin keskiviikkona 29. syyskuuta Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa. Vuosikokous valitsi valtuuskunnan jäseniksi kaudelle 2021–2024 arkkitehti Kirsti Hornin, diplomi-insinööri Liisa Larjamon, majuri Marko Maaluodon, professori Henrik Meinanderin, pääjohtaja Jussi Nuortevan, yliopistonlehtori Pia Olssonin, arkkitehti Liisa Tarjanteen sekä arkkitehti Tuula Pöyhiän (uusi jäsen). Lisäksi kokous päätti pitää jäsenmaksut ennallaan vuonna 2022 (vuosijäseniltä 25 euroa).

Vuosikokouksen jälkeen Maijansalissa oli Kenen kaupunki? -keskustelutilaisuus. Alustajina olivat Kenen kaupunki? -pamfletin kirjoittajat Timo Tuomi (Kansallisteatterin väliosan purku-uhka) ja Jussi Heinämies (Kruununhaan Kasarmikorttelin muutoshankkeet). Tilaisuudessa oli noin 40 osallistujaa.

Yli 40 jäsentä osallistui keskiviikkona 6.10. Seuran retkelle Helsinki-Malmin lentoasemalle. Helsingin viimeisen lentoaseman historiasta ja toiminnasta kertoi asiantuntevasti ilmailuhistorioitsija, teologian tohtori Raine Haikarainen. Saimme tutustua Malmin funkistyylisen lentoterminaalirakennuksen ja sen vielä toiminnassa olevan ravintolan lisäksi tyhjillään olevaan suuren hangaariin.

Helsingin kaupunki keskeytti viime keväänä Helsinki-Malmin lentotoiminnan, vaikka monet asiantuntijat pitävät Malmin lentoasemaa yhtenä maailman uhanalaisimmista kulttuuriperintökohteista.

Anja Kervanto Nevanlinna 1951–2021

Helsinki-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja, kaupunkihistorian ja ‑arkkiitehtuurin dosentti Anja Kervanto Nevanlinna kuoli Helsingissä 4. elokuuta 2021. Hän oli syntynyt Helsingissä 23. syyskuuta 1951 ja asui lähes koko elämänsä Helsingissä. Hän oli Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja vuodesta 2009 alkaen.

Puheenjohtajana Kervanto Nevanlinna oli aktiivisesti ideoimassa ja toteuttamassa Helsinki-Seuran toimintaa. Viimeisen yleisöluentonsa ”Suurkaupungin lumo” Anja Kervanto Nevanlinna piti lokakuussa 2019 Helsinki-Seuran luentosarjassa Kansallisarkistossa.

Anja Kervanto Nevanlinna väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1996 Kenian pääkaupungin Nairobin rakennushistorian tutkimuksellaan, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin Helsingin yliopiston dosentiksi. Vuodesta 2012 Kervanto Nevanlinna oli Suomen Tiedeseuran jäsen. Hän oli Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja osallistui usein Helsingin kaupunkisuunnittelua koskevaan keskusteluun.

Tutkijana Anja Kervanto Nevanlinna keskittyi erityisesti Helsingin kaupunkihistoriaan, jota käsittelivät hänen pääteoksensa Kadonneen kaupungin jäljillä. Teollisuus­yhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä (2002), Voimat jotka rakensivat Helsinki 1945–2010 (2012, Helsingin historia vuodesta 1945, 4. osa) ja Oulunkylä – Åggelby. Vanhan huvilakaupungin aikakerrostumat (2014). Helsinki-Seurassa hän oli toimittamassa ja kirjoittamassa Seuran kahta viimeisintä julkaisua Aikamatka Mannerheimintiellä (2012) ja Meidän Helsinki – Kahdeksan ikkunaa kotikaupunkiin (2014).

UUSIA SÄHKÖISIÄ KIRJOJA

Helsinki-Seura jatkaa vanhojen julkaisujensa digitoimista.

Vuonna 1938 julkaistu Helsingfors i forna tider I: https://helsinkiseura.fi/helsingfors-i-forna-tider-i-1938/

Vuonna 2008 julkaistu Kaivopuisto-kirja (Entisaikain Helsinki XVIII): https://helsinkiseura.fi/kaivopuisto/

Alun perin vuonna 1949 julkaistu kulttuurihistorian dosentti Eino E. Suolahden kirjoittama Helsingin neljä vuosisataa -teos on vapaasti luettavissa osoitteessa: https://helsinkiseura.fi/helsingin-nelja-vuosisataa/

LUENTOVIDEOITA

Tämän syksyn peruuntuneen luentosarjan tilalla Helsinki-Seura julkaisee syksyn 2019 luentosarjan ”85 VUOTTA HELSINGIN HYVÄKSI” luentovideoita osoitteessa: https://helsinkiseura.fi/syksyn-2019-luentosarja/

Sivulla ovat katsottavissa kaupunkihistorian tutkija Anja Kervanto Nevanlinnan luento ”Suurkaupungin lumo”, tutkija Lauri Putkosen luento “Teollisuus muuttaa Helsingissä – ja Helsingistä”, arkkitehti Pia Ilosen luento ”Lasipalatsi – purku-uhasta Amos Rexiin”, arkkitehti, tekniikan lisensiaatti Tommi Lindhin luento “Helsingin funkis. Piirteitä kaupunkirakentamisesta Töölössä 1930-luvulla” sekä erikoistutkija Martti Helmisen luento “Kaartin kasarmi ja Helsinki-Seura”

Lauri Putkonen: “Teollisuus muuttaa Helsingissä – ja Helsingistä” (23.10.2019)
, Arkkitehti Pia Ilonen: ”Lasipalatsi – purku-uhasta Amos Rexiin” (30.10.2019)
Tommi Lindh: “Helsinin funkis. Piirteitä kaupunkirakentamisesta Töölössä 1930-luvulla”
Martti Helminen: “Kaartin kasarmi ja Helsinki-Seura”

LAPINLAHDEN PUISTON SUOJELU

Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi 2.11.2020 päätöksensä, ettei se määrää Lapinlahden sairaala-aluetta suojeltavaksi. Helsinki-Seura oli esittänyt, että Lapinlahden puisto ja entinen sairaala-alue tulee suojella rakennusperintölailla, koska puiston säilymistä ei tällä hetkellä turvata pysyvästi. ELY-keskuksen ratkaisun mukaan ”entisellä sairaala-alueella sijaitsevat rakennukset on suojeltu rakennussuojelulailla”, ja ”voimassa olevassa asemakaavassa on annettu kattavia ja yksityiskohtaisia määräyksiä puistoalueen suojelemiseksi”.

Helsinki-Seura on jättänyt ELY-keskuksen päätöksestä valituksen ympäristöministeriölle 2.12.2020. Helsinki-Seura esittää, että Uudenmaan ELY-keskuksen kielteistä suojelupäätöstä ei tule vahvistaa, koska Lapinlahden sairaala-alue on rakennusperintölain soveltamisalaan kuuluva valtakunnallisesti merkittävä rakennusperintö, jota tulisi suojella rakennusperintölain nojalla. Helsinki-Seura vaatii asian palauttamista Uudenmaan ELY-keskukselle uuteen käsittelyyn. Seuran mielestä Lapinlahden sairaalapuisto on rakennettuna alueena rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukainen suojelukohde, jolla on rakennus­ryhmineen, rakennuksineen, rakennelmineen ja istuttamalla muodostettuine alueineen merkitystä henkilöhistorian, rakennustaiteen, erityisten ympäristöarvojen, puutarha- ja puistoarvojen sekä kohteen käytön ja siihen liittyvien tapahtumien kannalta.

Valitus on luettavissa osoitteessa: https://helsinkiseura.fi/valitus-ymparistoministeriolle-1-12-2020/