Seuran julkaisu Engelin kirjeet Finlandia-voittajan lähdemateriaalina / Katja Tikka

Helsinki-Seura julkaisi vuonna 1989 Mikael Sundmanin toimittaman teoksen C. L. Engel, Kirjeet – Brev – Briefe 1813-1840. Kirja sisältää kronologisessa järjestyksessä Engelin läheisilleen kirjoittamia kirjeitä neljältä vuosikymmeneltä. Tekstit kuljettavat lukijan arkkitehdin arkipäivään sekä kokemus- ja tunnemaailmaan. Ne tarjoavat todellisen aikamatkan herkästi aistivan ja tuntevan saksalaisen arkkitehdin elinvuosiin kaukaisessa Helsingissä. Viimeinen kirje on päivätty 22.4.1840 ja sen on jo laatinut mestarin poika isänsä kuolinvuoteella.

Tätä seuran kustantamaa kirjaa on edelleen saatavilla ja sen voi hankkia itselleen verkkosivujen kautta. Kirjaa onkin myyty jo pitkään, ja tasaisella menestyksellä. Sen sisältö ei ole vanhentunut, vaan on pysynyt ajankohtaisena vuodesta toiseen. Tähän tasaiseen toimintaan saimme miellyttävän yllätyksen viime vuonna! Kirjailija Jukka Viikilä jalosti kirjeet viehättäväksi romaaniksi säilyttäen niiden alkuperäisen tunnelman. Hänen kirjoittamansa Akvarelleja Engelin kaupungista valittiin kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2016. Harmillista tosin, johtuen ehkä julkaisuajankohdan kaukaisuudesta, ei voittajaromaanin inspiroimaa teostamme ole mainittu julkisuudessa. Vaikka julkaisumme on ’vain’ kokoelma Engelin kirjoittamia kirjeitä suomennettuna sekä alkuperäisessä kieliasussaan, osoittaa Viikilän kirja, että seuramme julkaisutoiminnalla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Jos kirjeitä ei olisi julkaistu, tuskin Viikilä olisi ollut niistä tietoinen tai tutustunut niihin. Ainakaan näin kätevästi. Kirjeet luovat aivan omanlaisen maailmansa ja onnistunut suomennos- ja toimitustyö vangitsee historiallisen aikakauden ilmapiirin. Tämä välittyy myös runoilijakirjailija Viikilän teoksessa.

Aiheena Helsingin empire-keskustan synty on ehdottoman otollinen. Kuinka monen muun eurooppalaisen pääkaupungin arkkitehtoninen syntyprosessi on dokumentoitu yhtä tarkkaan kuin Helsingin? Kuinka monen muun pääkaupungin nykykeskustan syntyhistoriaa voidaan edes verrata Helsinkiin? Kirjeiden avulla on mahdollista päästä Engelin pään sisälle ja loihtia se kadonnut maailma, joka oli arkkitehdin todellisuutta. Arkkitehti ei synnytä töitään tyhjästä, vaan prosessiin liittyy aina ympäröivä maailma sen hetkisine merkityksineen ja tyylivirtauksineen. Sodat, sairaudet, koti-ikävä ja rahapula ovat nekin arkea, joka huolettaa empire-keskustamme loihtijaa.

Viikilän romaani ja Engelin kirjeet ovat kunnianosoitus sekä kaupungille, mutta myös itse pääarkkitehdille. Kaunokirjallisuuden avulla lukija voidaan lähes huomaamatta kaapata taidehistorialliselle oppitunnille ja kääriä eri tasot yhtenäiseksi kertomukseksi. Tämä romaani jalostuneena muotona kirjeistä puhuttelee lukijoita vielä pitkään.