ulrikaUlrika Eleonoran kirkon muistomerkki sijaitsee paikalla, jossa vuonna 1827 purettu kirkko sijaitsi. Kirkon ääriviivat erottuvat torin muusta kivetyksestä tummina kivinä. Helsinki-Seura teki aloitteen Helsingin seurakuntien kirkkovaltuustolle vuonna 1937 muistomerkin aikaansaamisesta. Gunnar Finnen suunnittelema muistomerkki paljastettiin jo samana vuonna.

 

patsasArkkitehtien C. L. Engelin ja J. A. Ehrenströmin muistoreliefi Yliopistokadun ja Unioninkadun kulmauksessa paljastettiin 11.5.1941. Reliefin on suunnitellut kuvanveistäjä Felix Nylund ja varat sen valmistukseen saatiin Pro Helsingfors-säätiöltä. Alun perin muistomerkin piti sijaita Tuomiokirkon terassimuurissa ja se oli tarkoitus paljastaa oli vuonna 1940, jolloin tuli kuluneeksi 300 vuotta Helsingin perustamisesta nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Helsinki-Seura teki aloitteen muistoreliefistä vuonna 1936.

 

seppeleSeppeleenlasku reliefille 1987: Seppelten lasku merkkimiehille 1987
Helsinki-Seura laski keskiviikkona 8.4.1987, Helsingin pääkaupungiksi korottamisen 175-vuotispäivänä, seppeleet pääkaupungiksi korottamiseen ja pääkaupungiksi rakentumiseen vaikuttaneiden henkilöiden monumenteille ja haudoille.

 

engele22C.L. Engelin suunnittelema Kaartin kasarmi vaurioitui pahoin helmikuun 1944 pommituksissa. Helsinki-Seura ryhtyi jo seuraavana vuonna toimiin Muinaistieteellisen toimikunnan (nykyinen Museovirasto) ja Pro Helsingfors -säätiön kanssa kasarmin pelastamiseksi ja kunnostamiseksi. Kesti kuitenkin lähes kymmenen vuotta ennen kuin jälleenrakennustyöt päätettiin aloittaa. Rakennus valmistui vuonna 1956, jolloin Puolustusministeriö muutti tiloihin. Jälleenrakennustöitä johti arkkitehti Aulis Blomstedt.

 

fillariHelsingin Työväen Rakennusyhdistyksen rakennuttama 20 talon Kanarianlinnun kortteli, joka tunnetaan paremmin Ruoholahden villoina, valmistui vuonna 1881–1883 (suunn. Constantin Koroleff 1879). Ns. sadanmarkan villat edustivat aikansa edistyksellistä ja viihtyisää asumista. 1970-luvulle tultaessa talot olivat rapistuneet huonokuntoisiksi ja ollen samalla jatkuvan purku-uhan alla. Korttelialue oli myös pienentynyt: kahdeksan taloa oli purettu kirjapainorakennuksen ja liikenneväylien vuoksi. Helsinki-Seuran ja muiden kansalaisliikkeiden ansiosta kaupunki päätti suojella Helsingin laajimman ja lajissaan vanhimman yhtenäisesti rakennetun työväenasuntoalueen. Villat remontoitiin perusteellisesti 1980-luvulla.

 

muistoRuoholahden villat 100 vuotta – muistolaatan paljastustilaisuus 1977: Ruoholahden villojen 100-vuotisjuhla 1977
Helsinki-Seuran puheenjohtaja, varatuomari Kauno G. Honkanen piti villojen rakentamisen muistotaulun paljastamistilaisuudessa 29.10.1977 puheen, jossa hän luki Seuran laatiman kirjelmän villojen säilyttämiskysymyksestä. Hän myös luovutti paljastetun muistolaatan Helsinki-Seuran puolesta Ruoholahden villat omistavalle asunto-osakeyhtiö As. Oy. Ruoholahti Bostads Ab:lle.

 

kokos2Kokos Oy:n ja Kone Oy:n käytössä ollut tehdasrakennus (valm. 1912, laajennus 1926) Sörnäisissä haluttiin purkaa 1990-luvulla. Helsinki-Seura ja nuorten toimintaryhmä Oranssi ry tekivät Rakennustaiteen seuran ja Museoviraston tukemina suojeluesityksen rakennussuojelulain nojalla. Hakemus kuitenkin hylättiin, koska viranomaiset katsoivat, että suojelu tulisi toteuttaa asemakaavamääräyksin. Rakennuksen säilyminen varmistui vasta, kun se päätettiin poikkeusluvalla kunnostaa Teatterikorkeakoulun tiloiksi. Koulu muutti arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Oy:n suunnittelemiin tiloihin vuonna 2000.

Katso paikat kartalta.