KIRPILÄN TAIDEKOTI ja vuoden päätösateria BELLEVUE-ravintolassa lauantaina 2.12.

Helsinki-Seuran jäsenistö on kokoontunut jo muutaman vuoden ajan muistelemaan mennyttä vuotta yhteisen aterian ääreen. Näin myös tänä vuonna, kun kokoonnumme Bellevue-ravintolaan Katajanokalle lauantaina 2.12. 

Joulukuinen iltapäivämme alkaa Kirpilän taidekodissa, jonka lääkäri Juhani Kirpilän (1931–1988) testamenttasi Suomen Kulttuurirahastolle. Kello 13 alkaen tutustumme laajaan suomalaisen taiteen kokoelmaan avaran töölöläiskodin viehättävässä miljöössä. Tunnettujen taiteilijoiden teoksia on nähtävillä 1850-luvulta aina 1980-luvulle asti. Opastettu museokäynti maksaa jäseniltä on 5 €/hlö. Maksu suoritetaan paikan päällä käteisellä. Kirpilän osoite on Pohjoinen Hesperiankatu 7, 6. krs Kirpilän jälkeen siirrymme ruokailemaan Bellevue-ravintolan zakuska-pöytään Katajanokalle, jossa meitä odottaa päivän toinen kattaus klo 15:15 alkaen.

Ravintola Bellevue on Suomen, Euroopan ja jopa maailman vanhin yhtäjaksoisesti Venäjän ulkopuolella toimiva venäläinen ravintola. Se perustettiin sata vuotta sitten vuonna 1917. Buffet Zakuska-pöydän antiin voi tutustua tarkemmin sähköisesti: http://restaurantbellevue.com/ Jäsenille pöydän hinnaksi on neuvoteltu 35 €, joka suoritetaan ravintolassa. Bellevue löytyy osoitteesta Rahapajankatu 3. Voit osallistua joko molempiin tapahtumiin tai halutessasi vain toiseen. Ilmoittautuminen taidekotiin ja ravintolaan on pakollinen.

ILMOITTAUTUMINEN KIRPILÄÄN JA RAVINTOLA-BELLEVUEHEN on 28.11. klo 13-15. Voit ilmoittautua puhelimitse numeroon 040-2515758 tai sähköpostitse toimisto(at)helsinkiseura.fi. Sähköposti-ilmoittautuminen on voimassa niin kauan kuin vapaita paikkoja riittää.

Tervetuloa mukaan!

Tarina

Seuran julkaisu Engelin kirjeet Finlandia-voittajan lähdemateriaalina / Katja Tikka

Helsinki-Seura julkaisi vuonna 1989 Mikael Sundmanin toimittaman teoksen C. L. Engel, Kirjeet – Brev – Briefe 1813-1840. Kirja sisältää kronologisessa järjestyksessä Engelin läheisilleen kirjoittamia kirjeitä neljältä vuosikymmeneltä. Tekstit kuljettavat lukijan arkkitehdin arkipäivään sekä kokemus- ja tunnemaailmaan. Ne tarjoavat todellisen aikamatkan herkästi aistivan ja tuntevan saksalaisen arkkitehdin elinvuosiin kaukaisessa Helsingissä. Viimeinen kirje on päivätty 22.4.1840 ja sen on jo laatinut mestarin poika isänsä kuolinvuoteella.

Tätä seuran kustantamaa kirjaa on edelleen saatavilla ja sen voi hankkia itselleen verkkosivujen kautta. Kirjaa onkin myyty jo pitkään, ja tasaisella menestyksellä. Sen sisältö ei ole vanhentunut, vaan on pysynyt ajankohtaisena vuodesta toiseen. Tähän tasaiseen toimintaan saimme miellyttävän yllätyksen viime vuonna! Kirjailija Jukka Viikilä jalosti kirjeet viehättäväksi romaaniksi säilyttäen niiden alkuperäisen tunnelman. Hänen kirjoittamansa Akvarelleja Engelin kaupungista valittiin kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2016. Harmillista tosin, johtuen ehkä julkaisuajankohdan kaukaisuudesta, ei voittajaromaanin inspiroimaa teostamme ole mainittu julkisuudessa. Vaikka julkaisumme on ’vain’ kokoelma Engelin kirjoittamia kirjeitä suomennettuna sekä alkuperäisessä kieliasussaan, osoittaa Viikilän kirja, että seuramme julkaisutoiminnalla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Jos kirjeitä ei olisi julkaistu, tuskin Viikilä olisi ollut niistä tietoinen tai tutustunut niihin. Ainakaan näin kätevästi. Kirjeet luovat aivan omanlaisen maailmansa ja onnistunut suomennos- ja toimitustyö vangitsee historiallisen aikakauden ilmapiirin. Tämä välittyy myös runoilijakirjailija Viikilän teoksessa.

Aiheena Helsingin empire-keskustan synty on ehdottoman otollinen. Kuinka monen muun eurooppalaisen pääkaupungin arkkitehtoninen syntyprosessi on dokumentoitu yhtä tarkkaan kuin Helsingin? Kuinka monen muun pääkaupungin nykykeskustan syntyhistoriaa voidaan edes verrata Helsinkiin? Kirjeiden avulla on mahdollista päästä Engelin pään sisälle ja loihtia se kadonnut maailma, joka oli arkkitehdin todellisuutta. Arkkitehti ei synnytä töitään tyhjästä, vaan prosessiin liittyy aina ympäröivä maailma sen hetkisine merkityksineen ja tyylivirtauksineen. Sodat, sairaudet, koti-ikävä ja rahapula ovat nekin arkea, joka huolettaa empire-keskustamme loihtijaa.

Viikilän romaani ja Engelin kirjeet ovat kunnianosoitus sekä kaupungille, mutta myös itse pääarkkitehdille. Kaunokirjallisuuden avulla lukija voidaan lähes huomaamatta kaapata taidehistorialliselle oppitunnille ja kääriä eri tasot yhtenäiseksi kertomukseksi. Tämä romaani jalostuneena muotona kirjeistä puhuttelee lukijoita vielä pitkään.

Taiteilijakoti Lallukka peräkkäisinä torstaina 28.9. ja 5.10. klo 17

Syyskuussa kahtena peräkkäisenä torstaina vierailemme Lallukan
hiljattain kunnostetussa taiteilijakodissa Etu-Töölössä. Talo tarjoaa
koteja kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille.  Vauraan
viipurilaiskauppiaan Juho ja puolisonsa Maria Lallukan nimissä oleva
säätiö perustettiin testamenttirahoilla. Kesäkuussa 1933 avattu Gösta
Juslénin piirtämä rakennus on Suomen ensimmäinen taiteilijoille
tarkoitettu taiteilijakoti. Koska vierailulle mahtuu vain 20 jäsentä,
järjestämme kaksi erillistä vierailua. Ilmoittautuminen on pakollinen.
Tapaamme Apollonkatu 13:ssa hieman ennen kierroksen alkua.

Ruotsin suurlähetystöön vierailu maanantaina 9.10 klo 16.30

Helsinki-Seuran jäsenillä on mahdollisuus vierailla Ruotsin
suurlähetystössä, jossa pääsemme tutustumaan monia vaiheita kokeneen
rakennuksen historiaan. Alun perin vuonna 1843 valmistuneessa
yksityisrakennuksessa asui kauppaneuvos J. H. Heidenstrauch.
Viehättävä talo Kauppatorin laidalla herätti ihastusta klassisine
muotoineen. Venäläissyntyinen kauppias osti myöhemmin rakennuksen ja
muutti täydellisesti sen ulkoasun. Ruotsin valtio puolestaan osti
kiinteistön vuonna 1921 ja muutosten myötä rakennuksesta kuoriutui
venäläisajan koristeellisuuden karistanut hillitty suurlähetystö.
Tuolloin esikuvana oli Tukholman kuninkaanlinna.
Vierailuamme isännöi suurlähettiläs Anders Ahnlid.
Mukaan mahtuu 50 jäsentä. Ilmoittautuminen on pakollista koska
suurlähetystö tarvitsee nimilistan vierailijoista. Tapaamme
suurlähetystön edustalla osoitteessa Pohjoisesplanadi 7 A hieman
etukäteen.

Syksyn luentosarja keskiviikkoisin 11.10. – 22.11. 2017 klo 17 Kansallisarkistossa

Perinteinen kaikille avoin yleisöluentosarja yhteistyössä
Kansallisarkiston kanssa järjestetään jälleen loka-marraskuussa
hämärtyvinä keskiviikko-iltoina. Esitykset alkavat 11.10.
keskiviikkona kello 17 ja jatkuvat aina 22.11. saakka. Aiheet sivuavat
tänä vuonna itsenäistä, sata vuotiasta Suomea ja sen pääkaupungin
historiaa.
11.10. luentosarjan aloittaa Helsinki-Seuran kunniajäsen, professori
Matti Klinge luennollaan ”Suomi 100 – merkkivuosi ?”
18.10. Eduskuntatalot, Liisa Lindgren, Eduskunnan intendentti
25.10. Svinhufvud ja muut senaattorit maan alla Helsingissä 1918,
professori Martti Häikiö
1.11. 1930-luvulta 2000-luvulle – vuosikymmeneni Helsingissä,
varatuomari, Helsinki-Seuran kunniajäsen Kauno G. Honkanen
8.11. Pääkaupungin kohtalonhetkiä 1942-1944, erikoistutkija Martti Helminen
15.11. Snellman ja Suomen itsenäisyys, FT Eero Ojanen
22.11. Venäläisjoukot Helsingissä I maailmansodan aikana, majuri Marko
Maaluoto, Pääesikunta
Luentojen yhteydessä voit myös ostaa käteisellä seuran julkaisemia
Helsinki-kirjoja tai lunastaa oman jäsenlahjakirjasi.
Luennot pidetään Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa, Rauhankatu
17, Kruununhaassa.

Anja Kervanto-Nevanlinnan mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 17.5.2017

Makasiinin rauniot ovat aitoa kaupunkihistoriaa

Historian läsnäolo antaa alueelle identiteetin.

KIINTEISTÖVIRASTO on ilmoittanut taas kerran, että Töölön tavara-asemasta jäljellä oleva makasiinikatkelma on hävitettävä tarpeettomana ja haitallisena. Tänä vuonna virasto perusteli kantaansa raunioiden myrkyllisyydellä ja sillä, ­että makasiinit ”ovat hankaloittaneet Töölönlahden suunnittelua lähes 20 vuotta”.

Helsingin Sanomien jutun (21.4.) mukaan rauniot ”aiotaan raivata pois”, mikä ei vastaa ­todellisuutta niin kauan kuin rakennusjäänne on suojeltu. Pääkirjoitustoimittaja (HS 23.4.) oletti raunioiden puolustajien unohtaneen, että kyse oli rakennuk­sissa olleen kansalaistoiminnan puolustamisesta.

Emme ole unohtaneet, mistä Töölön tavara-aseman maka­siinin raunioissa on kyse. Rakennukset ovat merkittävä osa Helsingin ja Suomen teollistumisen ja kaupungistumisen historiaa.

Tavara-asema oli keskeinen osa kuljetusketjua Suomen suurimmasta tuontitavaran satamasta, Eteläsatamasta, maan muihin osiin. Tuontitavaroihin kuului niin koneita, instrumentteja kuin ylellisyystavaroitakin.

Tuonti liitti Suomen osaksi Euroopan talouden ja tekniikan historiaa ja kansallisvaltioiden rakentumista. Konttikuljetusten yleistyttyä merirahdissa 1970-luvulla seuraukset näkyivät monissa Euroopan kaupungeissa, joissa entisistä rautatie- ja satama-alueista on luotu uuden­laisia kaupunkimiljöitä. Histo­rian läsnäolo antaa alueelle identiteetin. Ilman makasiinin raunioita Töölönlahden alue voisi olla missä tahansa.

Makasiinin rauniot tulee säilyttää. Kansalaistoiminta oli paikan loppuvaihe. Säilyttäminen on tärkeää rakennusten kaupunkihistoriallisten merkitysten suojelemiseksi. Keksittyjen tarinoiden kuten Helsingin keskustakirjaston sivistykseen epämääräisesti viittaavan Oodi-nimen sijasta on tärkeää kertoa todel­lisesta menneisyydestä. Makasiinin rauniot ovat aitoa kaupunkihistoriaa.

Makasiinikatkelma vahvistaa kuvaa Suomesta modernina ­eurooppalaisena maana, joka ei unohda historiaansa vaan arvostaa sitä osana tulevaisuuden rakentamista.

Anja Kervanto Nevanlinna (valtuuskunnan puheenjohtaja)

kaupunkihistorian tutkija

Töölö, Helsinki

Historiakirjoja jaossa Helsinki-päivänä 12.6. klo 12–16

Helsinki-päivää on vietetty 1950-luvun lopulta Helsinki-Seuran aloitteesta. Helsinki-Seura jakaa historiakirjoja jälleen ilmaiseksi. Jos jäit tammikuun jaosta paitsi, on sinulla mahdollisuus hakea oma Helsingin historia vuodesta 1945 osa 2 ja 3 Helsinki-päivänä. Seura jakaa kirjoja maanantaina 12.6. kello 12–16 Kaupunginmuseon sisäpihalla pääovien vieressä osoitteessa Aleksanterinkatu 16. Tervetuloa täydentämään kirjahyllyä. Sanaa saa levittää!