Historia

Kuinka Helsinki-Seura sai alkunsa?

Myös helsinkiläisten on saatava oma seura! Ajatus Helsinki-Seuran perustamisesta syntyi Satakunnan Killan vuosijuhlassa tammikuussa 1934. Illallispöytään jäi kaksi tyhjää paikkaa, kun vierekkäin istuneet maisteri H. J. Viherjuuri ja opettaja Eero Salola poistuivat pöytäkeskustelun innoittamina Viherjuuren kotiin Ratakadulle suunnittelemaan omaa seuraa helsinkiläisille.

”Olla helsinkiläinen, se ei ole mitään, totesimme kitkerinä”. Näin muisteli Eero Salola tuon maakuntahenkisen juhlan vaikutusta neljä vuosikymmentä myöhemmin. Maakunnat olivat Salolan mukaan ylivoimaisia helsinkiläisyyden rinnalla, ja juuri tämä sai Salolan ja Viherjuuren pistämään toimeksi. He päättivät koota arvovaltaisen joukon perustamaan uusi seura ja viemään sen toimintaa eteenpäin.

Helsinki-Seura perustettiin 8.4.1934, Helsingin pääkaupungiksi korottamisen vuosipäivänä. Pääosin samojen perustajien aloitteesta perustettiin viikkoa myöhemmin Helsingin Historiayhdistys. Helsinki-Seura tarkoitettiin suurelle yleisölle avoimeksi ja toimintaohjelmaltaan laaja-alaiseksi ja herättämään harrastusta Helsinkiin kotipaikkana ja maan pääkaupunkina sekä kaupungin menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Historiayhdistys erikoistui edistämään Helsingin historiaa käsittelevää tutkimustyötä. Vuonna 1946 Helsingin Historiayhdistys ja Helsinki-Seura yhdistyivät ja niin syntyi nykymuotoinen Helsinki-Seura. Tavoitteena on ollut kautta vuosikymmenten herättää helsinkiläisten kiinnostusta kotikaupunkiinsa esitelmätilaisuuksien ja monimuotoisten yleisötapahtumien avulla.

1930-luvulla mm. kiinnitettiin Hallitus- ja Unioninkadun kulmaukseen C. L. Engelin ja J. A. Ehrenströmin muistomerkki, Senaatintorille Ulrika Eleonoran kirkon muistokivi ja Vanhan kirkon hautausmaan porttiin ruttoon menehtyneiden hautausmaan muistokilvet. Seura teki aloitteen huvipuiston perustamisesta Alppilaan sekä teetti ensimmäisen Helsinkiä esittelevän lyhytelokuvan, »Helsinki – Pohjolan valkea kaupunki».

1940-luvulla seura toimi monin tavoin rintamalla taistelevien helsinkiläisten hyväksi. Sotien jälkeen se ryhtyi toimiin pommituksessa raunioituneen Kaartin kasarmin pelastamiseksi ja kunnostamiseksi.

1950-luvulla seura toimi vanhojen rakennusten purkamisen ja kaupunkikuvan vahingoittamisen estämiseksi. Seuran aloitteesta Helsingissä käynnistyi kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten luettelointi. Seuran esityksestä ryhdyttiin viettämään Helsinki-päivää kaupungin perustamisen vuosipäivänä 12.6.

1960-luvulla seura toi Helsinkiin ajatuksen kävelykaduista ja torjui keskustaan suunniteltujen moottoriteiden rakennushankkeita. Seura vaikutti toimenpiteillään siihen, että pahoin rappeutuneen Suomenlinnan kunnostustyöt käynnistyivät ja linnoituksen kehitys kääntyi kohti uutta kukoistusta.

1970-luvulla seura oli pelastamassa vanhoja rakennuksia purkamiselta (mm. Ruoholahden villat) ja puolusti kantakaupungin kaupunkiympäristöä joutumasta liikenteen turmelemaksi. Seura ajoi kaupunginhallinnon tiedonvälityksen muuttamista avoimeksi sekä osallistui keskusteluun kantakaupungin tulevaisuudesta julkaisemalla kirjan ”Kantakaupunkimme – ajatuksia Helsingin keskusta-alueen kehittämisestä”. Seuran aloitteesta käynnistyi uusien kotiseutuoppikirjojen laadinta Helsingin peruskouluille.

1980-luvulle tultaessa seura puolusti julkisivutoimikunnan asemaa Helsingin rakentamisessa ja korosti arkkitehtuurin tason kohentamisen tärkeyttä. Seura osallistui keskusteluun Helsingin kehittämisen linjasta
ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä kaupunkisuunnittelussa. Mm. Töölönlahden ja Kampin alueiden arkkitehtikilpailu ja suunnittelu olivat seuran keskeisiä toiminnankohteita.

1990-luvulla seura pelasti purkamiselta Kokos Oy:n tehdasrakennuksen, joka nykyisin on Teatterikorkeakoulun käytössä, ja osallistui keskusteluun Kampin ja Töölönlahden alueiden suunnittelusta, Eduskunnan lisärakennuksen sijoittamisesta Pikkuparlamentin puistoon ja Taivallahden hotellihankkeesta.
Vuosituhannen vaihduttua seuran toiminnassa ovat keskeisesti olleet esillä Helsingin historiaa käsittelevät luentosarjat ja julkaisut sekä Helsingin kaupunkikulttuuriin, rakennussuojeluun ja kaupunkisuunnitteluun liittyvät kysymykset. Erityistä huolta seura on kantanut Helsingin rantojen ottamisesta rakentamiskäyttöön.

Seura juhli 80. toimintavuottaan 2014.

Aapinen vuodelta 1937

Kadonnutta Helsinki: puutalo 1960-luvulta