Kuukausittaiset arkistot: kesäkuu 2015

Helsinki-Seura lomailee

Helsinki-Seura lomailee heinäkuun ajan. Kirjamyynti- ja jäsenasioissa voit olla yhteydessä taas elokuussa.

Kaunista helsinkiläistä kesää!

Seura näkyy kaupunkikuvassa

ulrikaUlrika Eleonoran kirkon muistomerkki sijaitsee paikalla, jossa vuonna 1827 purettu kirkko sijaitsi. Kirkon ääriviivat erottuvat torin muusta kivetyksestä tummina kivinä. Helsinki-Seura teki aloitteen Helsingin seurakuntien kirkkovaltuustolle vuonna 1937 muistomerkin aikaansaamisesta. Gunnar Finnen suunnittelema muistomerkki paljastettiin jo samana vuonna.

 

patsasArkkitehtien C. L. Engelin ja J. A. Ehrenströmin muistoreliefi Yliopistokadun ja Unioninkadun kulmauksessa paljastettiin 11.5.1941. Reliefin on suunnitellut kuvanveistäjä Felix Nylund ja varat sen valmistukseen saatiin Pro Helsingfors-säätiöltä. Alun perin muistomerkin piti sijaita Tuomiokirkon terassimuurissa ja se oli tarkoitus paljastaa oli vuonna 1940, jolloin tuli kuluneeksi 300 vuotta Helsingin perustamisesta nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Helsinki-Seura teki aloitteen muistoreliefistä vuonna 1936.

 

seppeleSeppeleenlasku reliefille 1987: Seppelten lasku merkkimiehille 1987
Helsinki-Seura laski keskiviikkona 8.4.1987, Helsingin pääkaupungiksi korottamisen 175-vuotispäivänä, seppeleet pääkaupungiksi korottamiseen ja pääkaupungiksi rakentumiseen vaikuttaneiden henkilöiden monumenteille ja haudoille.

 

engele22C.L. Engelin suunnittelema Kaartin kasarmi vaurioitui pahoin helmikuun 1944 pommituksissa. Helsinki-Seura ryhtyi jo seuraavana vuonna toimiin Muinaistieteellisen toimikunnan (nykyinen Museovirasto) ja Pro Helsingfors -säätiön kanssa kasarmin pelastamiseksi ja kunnostamiseksi. Kesti kuitenkin lähes kymmenen vuotta ennen kuin jälleenrakennustyöt päätettiin aloittaa. Rakennus valmistui vuonna 1956, jolloin Puolustusministeriö muutti tiloihin. Jälleenrakennustöitä johti arkkitehti Aulis Blomstedt.

 

fillariHelsingin Työväen Rakennusyhdistyksen rakennuttama 20 talon Kanarianlinnun kortteli, joka tunnetaan paremmin Ruoholahden villoina, valmistui vuonna 1881–1883 (suunn. Constantin Koroleff 1879). Ns. sadanmarkan villat edustivat aikansa edistyksellistä ja viihtyisää asumista. 1970-luvulle tultaessa talot olivat rapistuneet huonokuntoisiksi ja ollen samalla jatkuvan purku-uhan alla. Korttelialue oli myös pienentynyt: kahdeksan taloa oli purettu kirjapainorakennuksen ja liikenneväylien vuoksi. Helsinki-Seuran ja muiden kansalaisliikkeiden ansiosta kaupunki päätti suojella Helsingin laajimman ja lajissaan vanhimman yhtenäisesti rakennetun työväenasuntoalueen. Villat remontoitiin perusteellisesti 1980-luvulla.

 

muistoRuoholahden villat 100 vuotta – muistolaatan paljastustilaisuus 1977: Ruoholahden villojen 100-vuotisjuhla 1977
Helsinki-Seuran puheenjohtaja, varatuomari Kauno G. Honkanen piti villojen rakentamisen muistotaulun paljastamistilaisuudessa 29.10.1977 puheen, jossa hän luki Seuran laatiman kirjelmän villojen säilyttämiskysymyksestä. Hän myös luovutti paljastetun muistolaatan Helsinki-Seuran puolesta Ruoholahden villat omistavalle asunto-osakeyhtiö As. Oy. Ruoholahti Bostads Ab:lle.

 

kokos2Kokos Oy:n ja Kone Oy:n käytössä ollut tehdasrakennus (valm. 1912, laajennus 1926) Sörnäisissä haluttiin purkaa 1990-luvulla. Helsinki-Seura ja nuorten toimintaryhmä Oranssi ry tekivät Rakennustaiteen seuran ja Museoviraston tukemina suojeluesityksen rakennussuojelulain nojalla. Hakemus kuitenkin hylättiin, koska viranomaiset katsoivat, että suojelu tulisi toteuttaa asemakaavamääräyksin. Rakennuksen säilyminen varmistui vasta, kun se päätettiin poikkeusluvalla kunnostaa Teatterikorkeakoulun tiloiksi. Koulu muutti arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Oy:n suunnittelemiin tiloihin vuonna 2000.

Katso paikat kartalta.

Vuonna 2014 tehtyä

Jäsenvierailu Lapinlahden sairaalaan 2.12.

Helsinki-Seura avasi jäsenilleen vanhan sairaalan ovet hämäränä joulukuun tiistai-iltana. Ensin kuulimme Pro LAPINLAHTI RY:n puheenjohtaja Katja Liuksialaa, joka kertoi meille Lapinlahden sairaalan historiasta ja tämän hetken tilanteesta. Tämän jälkeen arkkitehti valaisi lisää historiallisen rakennuksen tarinaa. Osallistujia suositulla vierailulla oli yli 50 jäsentä.

Jäsenvierailu maanalaiseen Kansallismuseoon 11.12.

Kansallismuseon graniittijulkisivun ja näyttelyhuoneiden alle kätkeytyy omanlaisensa maailma. Vuonna 1916 yleisölle avatun museorakennuksen ympärille on viime vuosina louhittu kalliotiloja Musiikkitalolta Cygnaeuksenkadulle asti. Helsinki-Seura järjesti vierailun Kansallismuseon maanalaisiin tiloihin torstaina 11.12. Oppaanamme toimi arkkitehti Tomi Nikander. Kansallisarkisto kiinnosti lähes 40 jäsentämme.

Juhlavuoden luentosarja 15.10.–19.11.

Helsingin vanhat vähemmistöt, oleellinen osa pääkaupunkia: Helsinki-Seuran 80-v juhlavuoden teema Meidän Helsinki jatkui syksyn luentosarjalla Helsingin vanhat vähemmistöt, oleellinen osa pääkaupunkia. Kansallisarkiston kanssa yhteistyössä järjestetyssä luentosarjassa käsiteltiin pääosin kansallisia vähemmistöjä. Helsingin monikulttuurisuus on läpi sen historian ollut vahva osa kaupungin identiteetin muodostumista. Helsinki ei ole koskaan ollut yhden kansallisuuden kaupunki, vaan se on muovaantunut monikansalliseksi keskittymäksi, mikä kehitys jatkuu voimakkaana edelleen. Jokaista luentokertaa varten koottiin pieni, viikon teeman mukainen arkistonäyttely. Luentosarja sai suuren suosion. Parhaimmillaan seuraamassa oli mukana yli 170 jäsentä. Helsinki-Seura kiittää luennoitsijoita ja yleisöä kiinnostuksesta! Ensi vuoden luentoteemaa suunnitellaan jo innolla.
Luento-ohjelma oli:

15.10. Venäläiset: FT Veronica Shenshin
22.10. Juutalaiset: VTT Laura Ekholm
29.10. Saksalaiset: FT Annette Forsén
5.11. Romanit: Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Panu Pulma
12.11. Tataarit: Kunniapuheenjohtaja Okan Daher
19.11. Helsingin uudet vähemmistöt: Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri

Diakonissalaitoksen vierailu torstaina 9.10.

Helsinki-Seura järjesti lokakuisen päivän piristykseksi jäsenille tarkoitetun vierailun Diakonissalaitokselle. Tutustumme kirkkosaliin, Aurora-saliin sekä uudistuneen Diamus-museon perusnäyttelyyn ”Minä olen, koska sinä olet”. Vierailun aikana kuulimme vuonna 1867 perustetun Diakonissalaitoksen kehityskaaren. Kuinka pienestä kulkutautisairaalasta ja diakonissojen kasvatuspaikasta tuli yhteiskunnallinen konserni. Emäntänä toimi Helsinki-Seuran edellinen toiminnanjohtaja, museonjohtaja Jaana af Hällström. Vierailulle osallistui lähes 25 jäsentä.

vierailu

Kävelykierros tutustutti Kallion rappioromantiikkaan 16.9. Helsinki-Seuran syyskauden ensimmäisen jäsenretki oli kävelykierros, joka vei kuulijat 1900-luvun Kallioon ja Sörnäisiin. Kierroksella tutustuimme kodittoman, mutta lahjakkaan J. K. Harjun muistelmiin autenttisilla paikoilla. Kävelyoppaana toimi Harjun tuotantoon perehtynyt folkloristi Heli Paakkonen. Tunnin mittaisella kierroksella oli mukana noin 25 jäsentä.

vierailu2

Kosmos-lounas 30.8.

Helsinki-Seura järjesti 30.8. kolmen ruokalajin lounaan legendaarisessa ravintola Kosmoksessa, jossa ruokalista ja ajan henki veivät vuoteen 1934. Yksityistilaisuudessa juhlittiin yhdessä pyöreitä vuosia historiallisen teeman mukaisesti. Kosmos täytti 90 vuotta. Osallistujia oli yli viisikymmentä. Seura ja ravintola kiittävät lounastajia! Menu: Alkupala: Päivän keitto ja leipäsiä Pääruoka: kuha ja korvasienikastike tai karitsan satula ja legyymejä Jälkiruoka: Omenanyytti ja vaniljakastike. Kahvi tai tee. Lounaaseen sisältyy kaksi lasia viiniä/olutta/tai kivennäisvettä.

Helsinki-päivää vietettiin 12.6.

Helsinki-Seuran aloitteesta on jo yli 50 vuotta vietetty kaikkien helsinkiläisten yhteistä päivää, jolloin nautitaan Helsingistä! Seuramme pystytti tuolloin oman myyntipöydän ravintola Kosmoksen terassille klo 13–17. Päivää juhlistettiin tasatunnein ravintolan edustalta, Kalevankatu 3, lähtevillä kävelykierroksilla. Ohjelma: klo 13 Espa ja keskikaupungin hämärä / Heli Paakkonen klo 14 Lasipalatsin arkkitehtuuria / Pia Ilonen klo 15 Lähikortteleiden historiaa / Martti Helminen klo 17 Vanhan kirkkopuiston eli Ruttopuiston historiaa / Sauli Seppälä

juhla

Valtuuskunnan jäsen Pauli Kruhse ja johtokunnan puheenjohtaja Martti Helminen päivystivät Kosmos-ravintolan edustalla Helsinki-päivän kirjamyyntipöydän äärellä.

SEURAN 80-VUOTIS VASTAANOTTO 8.4. EMPIRE-SALISSA

Helsinki-Seura juhli näyttävästi merkkipäiväänsä yli 150 jäsenen ja kutsuvieraan kesken. Juhlaan oli toivottamassa tervetulleeksi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, johtokunnan puheenjohtaja Martti Helminen sekä valtuuskunnan puheenjohtaja Anja Kervanto Nevanlinna. Vieraita viihdytti valtuuskunnan jäsenemme Mikko-Olavi Seppälän johtama lauluesitys. Puhujina kuulimme seuran puheenjohtajia sekä kaupunginjohtaja Jussi Pajusta.
Yksi tilaisuuden kohokohdista oli uusien kunniajäsenten julkistaminen. Kunniajäseniksi valittiin seurassa pitkään aktiivisesti vaikuttaneet Maunu Harmo, Margareta Mutchreich ja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Uudet kunniajäsenet kukitettiin ja he saivat kunniakirjat. Juhlien virallisen osuuden jälkeen juhlakansa sai nauttia seisovan pöydän runsaista antimista ja seurustelusta keskenään. Moni uusi jäsen koki perinteikkään seuralaisia yhdistävän Helsinki-hengen ja myös pitkäaikaiset jäsenet solmivat monta uutta tuttavuutta hyvässä hengessä keskustelun täyttäessä juhlasalin pitkälle iltaan.

vuosikk

Seuran vuosikokous vanhalla Raatihuoneella.

 

juhlat

Vieraita kätteli arvovaltainen joukko.

 

meidan22

Meidän Helsinki -juhlakirjan julkaisu seuran 80-vuotispäivänä

 

Jäsenvierailu kolmen yön ihme-näyttelyyn 12. ja 14.5. klo 17

Helsingin Kaupungin talon Virka galleriassa oli esillä Helsingin suurpommituksista ja kaupungin pelastaneesta ilmatorjunnasta helmikuussa 1944 kertova näyttely Kolmen yön ihme. Näyttelyyn tutustuttiin 12.5. seuran puheenjohtajan Martti Helmisen ja 14.5. Kari Kurpan opastuksella. Molemmat oppaat ovat olleet itse mukana näyttelyn suunnittelussa. Monipuolisin kuvin ja tekstein näyttelyssä kerrottiin pääkaupungin kohtalonhetkistä. Kaupungintalon näyttely on esillä päivittäin 25.5. asti.

 

 

Meidän Helsinki – Kahdeksan ikkunaa kotikaupunkiin.

meidanMeidän Helsinki – Kahdeksan ikkunaa kotikaupunkiin. Vuonna 2014 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ilmestynyt seuran viimeisin julkaisu. Sisältää ennen julkaisemattomia kaupunkikuvia. Entisaikain Helsinki XX, ISSN 0421-2835, ISBN 978-951-9418-17-10 25 €, jäsenille 20 €

Helsinki-Seuran luentosarja Nouse Helsinki! alkaa keskiviikkona 7.10.2015

Syksyn odotettu luentosarja Nouse Helsinki! – Pääkaupungin rakennushistoriaa arkistoista käynnistyy keskiviikkona 7.10. klo 17 Kansallisarkistossa. Luentosarja jatkuu peräkkäisinä keskiviikkoina aina samaan aikaan. Luennoilla tarkastellaan Helsingin kasvua rakentamisen kautta. Alojensa asiantuntijat kertovat rakennushistoriallisesti merkittävistä rakennuksista eri aihepiireissä. Kuulemme esimerkiksi venäläisestä Helsingistä, Eliel Saarisen laajoista keskustasuunnitelmista sekä urheiluun liittyvistä kadonneista ja säilyneistä kohteista. Katse kohdistuu myös tulevaan.

Luentojen yhteydessä on nähtävillä Kansallisarkiston kokoelmista alkuperäistä arkistoaineistoa. Helsinki-Seuran kirjamyyntipöytä sijaitsee aulassa joka luennolla.

tarina

Arkkitehti C.L. Engelin hauta

Hautausmaalla liikkuminen merkitsee aikamatkaa menneeseen. Historiasta kiinnostuneelle vainajien viimeinen leposija tarjoaa, paitsi esteettistä elämystä, jatkuvaa uuden oppimista.

Toimin oppaana ja tässä ominaisuudessa käyn silloin tällöin ryhmän kanssa Hietaniemen hautausmaalla. Kuten tunnettua, siellä on viimeisen leposijansa saanut moni koko maamme ja etenkin Helsingin kehitykseen ja kulttuurielämään suuresti vaikuttanut henkilö. Eräs tällainen henkilö on Hietaniemen vanhalla hautausmaalla lepäävä arkkitehti Carl Ludvig Engel (1778 -1840). Ilman häntä meillä ei tänään olisi Senaatintoria ympäröiviä kauniita monumentaalirakennuksia. Ei myöskään olisi upeata Merikasarmia tai Kansalliskirjastoa, vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme.

Saksalaisen Engelin vaikutus pääkaupunkimme luomiseen on kiistaton, unohtamatta tietenkään hänen lukuisia muita töitään ympäri maata.

Engelin perhehaudan ääressä surettaa, ettei hautapaasien tekstiä enää pysty lukemaan. Hautahan koostuu viidestä massiivisesta paadesta, jokaisella perheenjäsenellä omansa. Koska kivet lisäksi ovat lappeellaan ja teksti aikanaan on kirjoitettu niiden ylöspäin suuntautuvalle sivulle, on käytävältä katsottuna aivan mahdoton nähdä, mitä niissä joskus on lukenut. Nykyisellään paadet ovat käytännössä anonyymeja.

Arkkitehti Carl Ludvig Engelin arvo maallemme ja etenkin meille helsinkiläisille on mittaamaton. Siksi olisi tärkeätä, että jokin taho pääkaupungissamme tarttuisi toimeen ja hoitaisi hautapaasien tekstit kuntoon. Engel on sen ansainnut.

Margit Karjala, Helsinki-Seuran johtokunnan jäsen

engel_hauta

C. L. Engelin ja hänen perheensä hauta Hietaniemen hautausmaalla

Helsinki-Seuran luentosarja Nouse Helsinki! alkaa keskiviikkona 7.10.

Syksyn odotettu luentosarja Nouse Helsinki! – Pääkaupungin rakennushistoriaa arkistoista käynnistyy keskiviikkona 7.10. klo 17 Kansallisarkistossa. Luentosarja jatkuu peräkkäisinä keskiviikkoina aina samaan aikaan. Luennoilla tarkastellaan Helsingin kasvua rakentamisen kautta. Alojensa asiantuntijat kertovat rakennushistoriallisesti merkittävistä rakennuksista eri aihepiireissä. Kuulemme esimerkiksi venäläisestä Helsingistä, Eliel Saarisen laajoista keskustasuunnitelmista sekä urheiluun liittyvistä kadonneista ja säilyneistä kohteista. Katse kohdistuu myös tulevaan.
Luentojen yhteydessä on nähtävillä Kansallisarkiston kokoelmista alkuperäistä arkistoaineistoa. Helsinki-Seuran kirjamyyntipöytä sijaitsee aulassa joka luennolla

Tutustumiskäynti rautatieaseman hallintosiipeen maanantaina 9.3

Helsinki-Seura järjesti vierailun yleisöltä suljettuihin tiloihin Eliel Saarisen piirtämässä Helsingin rautatieaseman rakennuksessa. VR on ilmoittanut siirtävänsä pääkonttorinsa rautatieaseman itäsiivestä uusiin tiloihin Pasilaan. Historiallisesti monin tavoin arvokas miljöö saattaa siis avautua jossain vaiheessa yleisölle laajemminkin. Uutta käyttötarkoitusta rakennukselle pohditaan parhaillaan.

Jäsenvierailulla Rautatieaseman tiloissa tutustuimme mm Keisarilliseen odotushuoneeseen. Tuota tilaa käytti juuri keisari Nikolai II vierailullaan 10.3.1915.

KEISARIVIERAILUT HELSINGISSÄ -luento torstaina 5.3 EMPIRESALISSA

Keisari Nikolai II:n ainoasta virallisesta Helsingin vierailusta tuli kuluneeksi sata vuotta.
Venäjän viimeinen keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II saapui Helsinkiin vuorokaudeksi maaliskuun 10. päivän aamuna vuonna 1915. Vierailun aikana keisari kiersi kaupunkia virallisen ja muodollisen ilmapiirin sävyttämänä. Ajankohta ei ollut otollinen, sillä Suomessa elettiin toista ns. sortokautta ja kansa ei ollut suopea hallitsijaansa kohtaan.
Helsinki-Seura järjesti jäsentilaisuuden tämän keisarivierailun 100-vuotismuistoksi torstaina 5.3 Empiresalissa, osoitteessa Aleksanterinkatu 20. Keisariajan loistoa toistavassa salissa juhli myös autonomian ajan ensimmäinen Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I vuonna 1819.

Luennon pohjusti seuran puheenjohtaja Martti Helminen ja tästä jatkoi Romanov-suvun edustajien Helsinki-visiittejä ja erityisesti viimeistä keisaria ja hänen perhettään tutkinut Olli-Pekka Ihalainen.