Zakuskalounas ravintola Bellevuessä lauantaina 15.12.2018 kello 13:00

Seuran vuoden päätöstilaisuus on Katajanokan legendaarisessa ravintola Bellevuessä on perustettu vuonna 1917 (osoite: Rahapajankatu 3). Seuran jäsenille ja heidän kumppaneilleen zakuskapöydän hinta on 36 euroa/ruokailija, joka maksetaan paikan päällä.

Ilmoittautuminen lounaalle viimeistään 10.12.2018 sähköpostitse (toimisto@helsinkiseura.fi) tai puhelimitse (040 2515758, käy myös tekstiviesti tai vastaajaviesti).

Lisää ravintolasta ja zakuskapöytämenusta: http://restaurantbellevue.com/

Fredrik Paciuksen Die Loreley -ooppera 13.1.2019 kello 16:00

Seuran jäsenillä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä kuuntelemaan helsinkiläisen Fredrik Paciuksen Die Loreley -oopperaa (1887) 140-vuotiaassa Aleksanterin teatterissa. Paciuksen Die Loreley esitetään näyttämöllä nyt ensimmäisen kerran 132 vuoteen! Lisätietoja Helsingin Oopperayhdistyksen tuottamasta Die Loreleysta: www.helsinkiopera.fi/dieloreley/
Helsinki-Seuran jäsenet voivat ostaa haluamansa määrän lippuja sunnuntain 13.1.2019 kello 16:00 esitykseen parhaille permantopaikoille erikoishintaan 30 euroa/lippu (normaalihinta 45 euroa). HUOM! Lisätietoja lippujen hankkimisesta joulukuussa 2018 lähetetyssä jäsenkirjeessä.
 
 

Seuran uusi toiminnanjohtaja

Filosofian tohtori Tero Halonen on aloittanut Helsinki-Seuran toiminnanjohtajana marraskuussa 2018. Hän on historiantutkija ja väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2010. Tero Halonen on kirjoittanut useiden helsinkiläisten talojen historiikkeja, muun muassa Olofsborg – Katajanokan jugendlinnan vuosisata (2002), Sydväst. Tehtaankatu 21 – Laivurinkatu 33 (2007), Koitere. Merikatu 3 – Laivanvarustajankatu 4 (2010). Hän oli vuonna 2017 julkaistun Presidentinlinna-kirjan (SKS) pääkirjoittaja ja on kirjoittanut myös muun muassa kirjat Postikortteja Helsingistä. Pääkaupungin kuvia John Roiton korttikokoelmista (2007), Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisten tiedekunnan 100-vuotishistorian I osa (2008), helsinkiläisen Oy Hedengren Ab:n 100-vuotishistoriikin (2018) ja Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 150-vuotishistoriikin (2002).

 

Tervetuloa

Helsinki-Seuraan!

Yleisöluennot, vierailut ja Helsinki-aiheiset julkaisut ovat kuuluneet Helsinki-Seuran ohjelmaan jo 30-luvulta alkaen. Tämä toiminta jatkuu – monipuolinen työ Helsingin ja helsinkiläisten hyväksi. On ollut hienoa havaita, että kiinnostusta riittää seuran toimintaa kohtaan.

Tervetuloa mukaan joukkoon !

Martti Helminen, Puheenjohtaja

 

 

Helsinki-Seuran vierailusta Senaatti-kiinteistöt vieraana

30.5.2018 klo 16.30 Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Juha Lemström kertoi ”Mitä kiinteistöjä valtio myy ja miksi?” Paikalle oli saapunut 10 Helsinki-Seuran jäsentä.

Lemström esitti valtion kiinteistöjen historian lyhyesti näin: 1811 Intendentinkonttori; 1865 Yleisten rakennusten ylihallitus, 1936 Rakennushallitus, 1995 Valtion kiinteistölaitos. Nyt Senaatti-kiinteistöt hallitsee 9300 rakennusta, kiinteistöistä n. puolet on puolustuslaitoksen käytössä ja n. 500 kpl on suojeltuja.

Valtionhallinnossa tavoitellaan tehokkaampaa tilankäyttöä ja kun olemassa olevaa tilamitoitusta n. 30m2/hlö tiivistetään n. 20m2/hlö jää tiloja tyhjilleen. Tyhjät ja vajaakäyttöiset kohteet myydään kokonaan pois. Sama koskee puolustuslaitosta, vankienhoitoa yms. Tiloja kunnostetaan, tehostetaan ja tarpeettomat myydään pois – tai puretaan.

Seuran jäseniä on viime aikoina askarruttaneet kiinteistöt kuten Marmorilinna, Aleksanterin teatteri, ja Kaartin maneesi. Näiden kohteiden kanssa toimintatapa on sama kuin muidenkin: kiinteistö pidetään, jos sille on käyttöä. Siis, jotta Aleksanterin teatteri säilyisi valtiolla, tulee jonkin ministeriön osoittaa sille varoja. Ja jotta esim. Sotamuseo saataisiin Kaartin maneesiin, tulee jonkin ministeriön osoittaa varat museon rakentamiseen ja käyttöön.

Rakennushistoriaselvitysten laatiminen ennen korjaushankkeita ja myyntitilanteita on rakennuttajilla jo vakiintunut käytännöksi. Viime vuosina selvityksiä on tehty myös laajemmista kokonaisuuksista, jolloin käytetään mm. termiä kulttuuriympäristöselvitys. Muita arvokohteita koskevia raportteja ovat mm. konservointikertomukset, työmaadokumentoinnit ja korjaus- tai restaurointiraportit.

Laaditut selvitykset ovat vapaasti luettavissa senaatin nettisivuilta. Melko mykistävää tavaraa!

https://www.senaatti.fi/tietoa-senaatista/kulttuuriperintomme/raportit/

https://www.senaatti.fi/tietoa-senaatista/kulttuuriperintomme/raportit/>

Tilaisuus loppui klo 18.00 ja paikalla olleet jäsenet olivat vaikuttuneita kuulemastaan ja näkemästään.

Kiitos Lemströmille ja Senaatti-kiinteistöille.

Jukka Kosonen