TERVETULOA HELSINKI-SEURAAN!

Vuonna 1934 perustettu Helsinki-Seura levittää tietämystä Helsingistä ja vaalii Helsingin kaupunkikulttuuria pääasiassa vierailuiden, luento- ja keskustelutilaisuuksien ja julkaisujen avulla. Seuran kiinnostuksen kohteina ovat kaupungin menneisyys sekä nykypäivän ja tulevaisuuden kehittämiskysymykset.

Jäseneksiliittymislomake

SYKSYN 2020 LUENTOSARJA

Syksyn 2020 luentosarjamme Kansallisarkistossa joudutaan valitettavasti perumaan. Kansallisarkiston henkilöstöpulan vuoksi luentoa varten varattu vanha tutkijasali ei ole käytettävissämme. Korvaavaksi tilaksi annettu alakerran luentosali olisi ollut meille liian ahdas, sillä koronaviruspandemian rajoitusten vuoksi siellä voi olla enintään vain 25 henkeä.

Luentosarja siirtyy ensi keväälle, jolloin uusi ajankohta on keskiviikkoisin 17.2.–24.3.2021. Paikka on Kansallisarkiston vanha tutkijasali.

VUOSIKOKOUS 2020

Helsinki-Seuran vuosikokous pidettiin koronaviruspandemian vuoksi poikkeuksellisesti 22. syyskuuta 2020 Töölön kirjaston Mika Waltari -salissa. Paikalla oli kuusi jäsentä. Lisäksi 16 jäsentä oli osallistunut kokoukseen ennakkoon ja hyväksynyt esityslistan päätösesitykset. Vuosikokous päätti valita Helsinki-Seuran valtuuskunnan jäseniksi kaudelle 2020–2023 lääketieteen lisensiaatti Pia Fageruddin, taiteilija Witold Forsténin, valtiotieteiden kandidaatti Maunu Harmon, toimitusjohtaja Irina Hepolammen, arkkitehti Jukka Kososen (uusi jäsen), professori Marjaana Niemen, arkkitehti Mona Schalinin (uusi jäsen) ja filosofian maisteri Sauli Seppälän. Lisäksi vuosikokous päätti pitää vuonna 2021 jäsenmaksut ennallaan (vuosijäsen 25 euroa).

ELIELINAUKION SUUNNITELMAT

Helsinki-Seura on lähettänyt 11.9.2020 Helsingin kaupungille mielipiteen Rautatieaseman viereisen Elielinaukion muutos- ja rakennussuunnitelmista. Seuran mielestä alueelle on kaavailtu roimasti uudisrakentamista, joka toteutuessaan muuttaa oleellisesti nykyistä kaupunkinäkymää. Alue vaatii vanhaa rakennuskantaa kunnioittavaa korkeatasoista kaupunkisuunnittelua. Elielinaukio ei ole pääkaupungis­samme mikä tahansa aukio, jolle voidaan tehdä mitä tahansa, sillä aukion laidalla ja aivan lähiympäristössä on monia historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeitä rakennuksia, jotka ovat tärkeitä kaikille suomalaisille, ei vain helsinkiläisille.

Havainnekuva kuinka mittavaa rakentamista Elielinaukion alueelle voisi tulla arkkitehtuuri­kilpailun myötä. (lähde www.hs.fi, Helsingin Sanomat 5.9.2020)

LAPINLAHDEN PUISTON SUOJELU

Helsinki-Seuran on lähettänyt 17.9.2020 Uudenmaan ELY-keskukselle vastineensa Lapinlahden sairaalapuiston rakennussuojeluesityksestä annettuihin lausuntoihin. Helsinki-Seura toteaa vastineessaan, että Helsingin kaupunki ja Museovirasto eivät ole huomioineet Helsinki-Seuran tekemästä esityksestä antamissaan lausunnoissaan nykyisen asemakaavan muutostyötä, joka on pantu alulle kaupunkiympäristölautakunnassa 11.12.2018. Tämän vuoksi Seuran mielestä lausunnot ovat selvästi puutteellisia, eivätkä huomioi Lapinlahden alueen säilymiseen kohdistuvaa uhkaa. Lapinlahden aluekokonaisuus tulee suojella rakennusperintölailla kan­sallisesti merkittävänä ainutlaatuisena kult­tuuri­historial­lisena koh­tee­na. Rakennus­perintölain mu­kaisen suojelun tulisi noudattaa nykyisen ase­makaavan mukaisia periaatteita ja kohdentaa aluerajaus asemakaavan mu­kai­selle alueelle. Helsinki-Seura esittää kohteen aset­tamista vaa­ran­ta­mis­kiel­toon päätöksen val­mis­te­lun ajaksi.

VALITUS KANSALLISTEATTERIN PERUSKORJAUKSESTA

Helsinki-Seura ja Rakennustaiteen Seura ovat jättäneet 11.6.2020 Helsingin hallinto-oikeudelle vali­tuk­sen Helsingin kaupungin rakennus­valvonta­päällikön 12.5.2020 teke­mäs­tä poikkea­mispäätöksestä, joka koskee Kansallisteatterin peruskorjaus­suunnitelmia. Valituksen mukaan poikkeamispäätös on tehty virheellisin perustein ja näin ollen se on purettava ja asia palautettava asemakaavoituk­sella ratkaistavaksi.

Valituksessa Helsinki-Seura ja Rakennustaiteen Seura toteavat muun muassa, ettäValituksen kohteena olevan asemakaavan poikkeamispäätöksen perusteluna esitetään mm., että ehdotetut purkamis- ja uudisrakentamistoimenpiteet eivät vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Koska kyseiset toimenpiteet heikentäisivät merkittävästi useimpia suojelumääräyksessä yksilöityjä erityisiä arvoja, ja johtaisivat suojeltujen julkisivujen osien purkamiseen kokonaisuudessaan, on toimenpiteitä pidettävä huomattavina vahvistetun asemakaavan vastaisina toimenpiteinä, ja täten vaarantavan suojelua koskevat tavoitteet.”

Valitus on luettavissa kotisivuilla: http://helsinkiseura.fi/valitus-helsingin-hallinto-oikeudelle-11-6-2020/

Kansallisteatterin suunnitelmista on tietoa muun muassa: https://kansallisteatteri.fi/peruskorjaus/ ja https://www.srv.fi/tyomaat/skt/

Poikkeamispäätös koskee suunnitelmia peruskorjauksen yhteydessä muun muassa purkaa kokonaan 1930-luvun alusta oleva Kansallisteatterin osa, jonka on suunnittelut arkkitehti Onni Tarjanne. Puretavan osan tilalle on suunniteltu rakennus, jonka julkisivun suunnittelu on kesken ja joka peittäisi osittain Kansallisteatterin pienen näyttämön osan (valmistunut 1954, arkkitehdit Heikki ja Kaija Sirén) Läntisen ja Itäisen teatterikujan julkisivua, sillä suunnitellun uudisosan seinälinja siirtyisi kiinni katulinjaan. Lisäksi remontin yhteydessä on tarkoitus tehdä merkittäviä muutoksia myös Kansallisteatterin Rautatientorin puoleiseen vanhaan osaan (valmistunut vuonna 1902, arkkitehti Onni Tarjanne) ja Kaisaniemenpuiston puoleiseen osaan. Kansallisteatterin koko kortteliin on kuitenkin vahvistettu asemakaavaan korkeimman asteen suojelumääräys.

Purettavaksi esitetyn Kansallisteatterin väliosan sisätilat ovat raakatilaa (kuva oikealla), jonka voisi asiantuntijoiden mukaan kor­jausrakentamisen ja kestävän kehityksen mukaisesti kunnostaa toimiviksi tiloiksi sekä samalla säilyttää näyttävät alkuperäiset julkisivut ilman arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokkaan rakennuksen purkamista.

Helsinki-Seuran keskeisenä tehtävänä on sääntöjensä mukaisesti vaalia historiallisia muistoja eli puolustaa Helsingin rakennetun kaupunkikuvan historiallisen kerroksellisuuden säilymistä. Seura on historiansa aikana ollut mukana Helsingin monissa rakennussuojeluhankkeissa.

SYKSYN 2020 LUENTOSARJA

Perinteinen syksyn luentosarja pidetään Kansallisarkistossa keski­viikkoisin 21.10.–25.11.2020. Lisätietoja luentosarjan ohjelmasta ja poikkeusjärjestelyistä seuraavassa jäsenkirjeessä.

VERKKOKAUPPA

Helsinki-Seuran verkkokaupasta voi ostaa edulliseen hintaan Seuran julkaisemia kirjoja. LOPPUVUODEN 2020 VERKKOKAUPAN TOIMITUSMAKSU ON VAIN 4 EUROA/TILAUS (norm. 8 euroa). https://holvi.com/shop/HelsinkiSeura/

Seuran vanhoja julkaisuja kaikkien luettavaksi

Helsinki-Seura on aloittanut julkaisujensa muuttamisen sähköiseen muotoon. Ensimmäisenä on digitoitu vuonna 1936 julkaistu Entisaikain Helsinki ‑julkaisusarjan ensimmäinen osa. Sen julkaisi Hel­sin­gin Historia­yhdistys, jonka tavoitteena oli tukea Helsingin historian tieteellistä tutkimustyötä ja järjestää esitelmätilaisuuksia. Historiayhdistys yhdistyi vuonna 1946 Helsinki-Seuraan, joka yhä julkaisee Entisaikain Helsinki ‑sarjaa. Entisaikain Helsinki I on luettavissa Seuran kotisivulla:

http://helsinkiseura.fi/entisaikain-helsinki-sarja/

Helsinki-Seura ja Rakennustaiteen Seura ovat tehneet 11.6.2020 valituksen Helsingin kaupungin rakennusvalvontapäällikön tekemästä virheellisestä poikkeamispäätöksestä, joka koskee suunnitelmia purkaa 1930-luvulta oleva Kansallisteatterin osa. Kansallisteatterin kortteliin on vahvistettu asemakaavaan korkeimman asteen suojelumääräys. Tämän vuoksi näin merkittävään muutokseen olisi pitänyt tehdä asemakaavamuutos.

Valitus on osoitteessa http://helsinkiseura.fi/valitus-helsingin-hallinto-oikeudelle-11-6-2020/

Tulevia tapahtumia

VIRTUAALIVIERAILUJA

Seura järjestää tänä kevään poikkeustilanteen vuoksi jäsenilleen virtuaalivierailuja verkkosivujen ja ‑videoiden avulla. Linkit vierailukohteisiin lähetetään sähköpostilla jäsentiedotteissa ja jäsenkirjeissä.

Koronaepidemian vuoksi Helsinki-Seura ei järjestä ohjelmaa tänä vuonna Helsinki-päivänä. Suosittelemme jäsenille vanhoja Helsinki-aiheisia dokumentti­elokuvia, joita löytyy Kansallisen audio­visuaalisen instituutin Elonet-tietokannasta https://elonet.finna.fi/

Vuonna 1937 Helsinki-Seura järjesti Helsinki-aiheisen elokuvan käsikirjoituskilpailun. Sen voitti Tapio Pihan käsikirjoitus, jonka pohjalta valmistui vuonna 1939 Suomi-Filmin Helsinki – Pohjolan valkea kaupunki -elokuva. Sen on kuvannut Felix Forsman, ja elokuvan musiikin on säveltänyt Nils-Eric Fougstedt. https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_164781

Helsingin Kaupungin Liikennelaitoksen HKL:n ensimmäinen opetuselokuva valmistui vuonna 1950. Elokuvassa on opetusta, kommelluksia ja onnettomuuksia mutta myös 1950-luvunvaihteen Helsingin ajankuvaa:

”Eikä näin pysäytellä paloherrojen eteen, vaan pidetään silmät ja korvat auki, jotta voidaan pysäyttää kyllin ajoissa!”

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_107416

Pääkaupungin sydämessä -esittelyelokuva vuodelta 1959 kertoo Helsingin Sokos-tavaratalosta: ”Tämä talo sijaitsee keskeisellä paikalla pääkaupungin sydämessä. Sen tuntee jokainen helsinkiläinen. – – Tavaratalossa on mahdollisuus hankkia jokaiselle jotakin, ja jos ostaja tuntee epävarmuutta, hän saa auliisti neuvoa koulutetulta henkilökunnalta.” https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_161612

Vuonna 1911 valmistunut arkkitehti Valter Jungin suunnittelema Kino-Palatsi purettiin vuonna 1965. Suomen arvokkaimman ja kauneimman elokuvateatterin paikalle rakennettiin arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Akateemisen kirjakaupan Kirjatalo. Dokumenttielokuva Mennyttä Helsinkiä – Kino-Palatsi 1911–1965 vuodelta 1968 kertoo elokuvateatterin historiasta ja purkuvaiheista. ”Yhtä tärkeää kuin on varjella luonteenomaisimpia julkisivuja tai katunäkymiä, on valvoa eri tyylikausien hienoimpien sisätilojen säilymistä. Jos ne menetetään, on kaupunki enemmän tai vähemmän tyhjä kuori.”

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_169573

Kaupunki rakentaa. Kallion virastotalo -dokumenttielokuvan arkkitehtien Heikki ja Kaija Sirenin suunnitteleman virastotalon rakentamisesta ja alkuajoista vuodelta 1966 on ohjannut Valentin Vaala.

Tuolla valtavan julkisivun takana työskentelee tuhatkunta virkailijaa, ja siellä raksuttavat sadat kirjoituskoneet, sadat laskukoneet, siellä raksuttaa Helsingin sydän.”

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_160751

Seuran kunniajäsen, professori Matti Klinge esittelee Säätytalon ja Valtioneuvoston linnan videoilla,

https://www.facebook.com/311056646272688/videos/514769535876365/
https://www.facebook.com/311056646272688/videos/270727574089851/

Koronavirustilanteen vuoksi Säätytalon esittely (17.3.2020) peruuntui ja siirtyy pidettäväksi myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

____________________________

Helsinki-Seura esittää Lapinlahden sairaala-alueen suojelemista

(julkaistu 27.6.2019)

Helsinki-Seura esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Lapinlahden sairaalapuiston ja maisemakokonaisuuden suojelemista rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla ja kohteen asettamista vaarantamiskieltoon päätöksen valmistelun ajaksi.

Suojeluesityksen kohteena oleva noin kahdeksan hehtaarin suuruinen sairaalapuisto on oleellinen osa Lapinlahden rakennettua kulttuurihistoriallista ympäristöä. Puisto rakennuksineen on Helsingin kaupungin omistuksessa. Puisto lisää rakennusten historiallista arvoa sekä mahdollistaa alueen kulttuuriperinnön merkityksen ymmärtämistä. Lapinlahden alueen rakennukset on jo suojeltu vuonna 1994 rakennussuojelulailla.

C. L. Engelin suunnittelema mielisairaala valmistui vuonna 1841. Puistorakentaminen alkoi heti sairaalan valmistuttua. Alueen nykyiset maisemanmuodot ovat pääosin silloin tehtyjen maantäyttötöiden tulosta. Puisto ei ollut pelkästään silmän iloksi, vaan sillä oli hoidollinen merkitys: alueen luonnonmaiseman, puiston, hyötypuutarhan ja kukkatarhojen kokonaisuuden uskottiin tukevan sairaalapotilaiden tervehtymistä.

Aikoinaan kauas kaupungin ulkopuolelle rakennettu Lapinlahden sairaala-alue kiinnittyy nykyisin saumattomasti kaupunkiin. Alun perin 17,5 hehtaarin laajuisesta puistosta on jäljellä enää runsas kolmannes. Monia puiston osia on osoitettu muuhun maankäyttöön. Viimeisimmät puiston luonteeseen merkittävästi vaikuttaneet muutokset ovat toimistorakennus, kevyen liikenteen järjestelyt alueen etelä- ja kaakkoisreunaa pitkin ja Länsiväylän korottaminen puiston kohdalla.

Lapinlahden sairaalan toiminta loppui vuonna 2008, jonka jälkeen kaupunki jätti rakennukset käytännössä tyhjilleen. Vuoden 2016 alussa Lapinlahden Lähde Oy ja Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamo solmivat kaupungin kanssa väliaikaisen vuokrasopimuksen. Pääosa rakennuksista ja koko puisto ovat nykyisin avoimia kaikille.

Esitys on luettavissa osoitteessa:  http://helsinkiseura.fi/kannanotot/

MENNEITÄ TAPAHTUMIA

MOSKEIJAVIERAILU 5.3.2020

Torstaina 5. maaliskuuta 2020 vierailimme tänä vuonna 95 vuotta täyttävän Suomen Islam-seurakunnan (Finlandiya Islam Cemaati) moskeijassa Fredrikinkadulla. Isäntinä olivat seurakunnan hallituksen puheenjohtaja, ekonomi Gölten Bedretdin ja imaami, filosofian tohtori Ramil Belyaev. He kertoivat tataarien ja seurakunnan historiasta ja toiminnasta. Vierailulle osallistui noin 40 jäsentä.

LUENTO KANSALLISMUSEOSSA 19.2.2020

Helsinki-Seura järjesti yleisöluennon keskiviikkona 19. helmikuuta 2020 Kansallismuseon auditoriossa. Suomen kansallismuseon ylijohtaja ja Museoviraston vt. pääjohtaja, FT Elina Anttila puhui otsikolla ”Pääkaupungin museohankkeet – uudisrakennuksia ja uudenlaista toimintaa”.. Luento herätti vilkasta keskustelua. Paikalla oli yli 50 kuulijaa.

ALEKSANTERIN TEATTERIN ESITTELY JA OOPPERA 12.1.2020

Sunnuntaina 12.1.2020 oli Aleksanterin teatterin 140-vuotisjuhlavuoden kunniaksi dosentti Liisa Bycklingin teatterin historian esittely ja sen jälkeen Mare ja hänen poikansa -oopperan esitys. Paikalla oli noin 30 jäsentä.

JOULULOUNAS 30.11.2019

Talvisodan alkamisen 80-vuotispäivänä Seuralla oli joululounas Svenska Klubbenilla Elisabetssalenissa. Ohjemassa oli myös klubiravintolan esittely sekä musiikkia Mare ja hänen poikansa -oopperasta, esiintyjinä Marjatta Airas (Mare), Tero Halonen (Imant) ja Laura Kivikoski (piano). Lounaalle osallistui noin 35 jäsentä.

SYKSYN 2019 LUENTOSARJA

Helsinki-Seuran syksyn 2019 luentosarja “85 VUOTTA HELSINGIN HYVÄKSI” pidettiin keskiviikkoisin 16.10.–20.11.2019 Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa. Luennolle osallistui joka kerta 80–110 kuulijaa.

Syksyn 2019 luentosarjan aloitusluento 16.10.2019 Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa.

MERISOTAKOULU 3.10.2019

Torstaina 3. lokakuuta vierailimme Suomenlinnassa Merisotakoululla, jonka tiloihin tutustuimme komentajakapteeni Samu Raution johdolla. Mukana oli noin 30 jäsentä.

WSOY:N TAIDEKOKOELMA JA KIRJATAPAHTUMA 9.10.2019

Keskiviikkona 9. lokakuuta 2019 vierailimme WSOY:n Kirjallisuussäätiön taidekokoelmissa ja kirjakauppa Werner & Jarlissa Lönnrotinkadulla. Ensin tutustuimme oppaan johdolla WSOY:n Kirjallisuussäätiön taidekokoelmiin. Kirjakauppa Werner & Jarlissa kirjailija Anna Kortelainen esitteli uutta teostaan Mieliala – Helsinki 1939–1945 (Anna Kortelainen et al., 2019). Vierailulle osallistui noin 30 jäsentä.

VIERAILU LAPINLAHTEEN 5.9.2019

Torstaina 5. syyskuuta 2019 vierailimme Lapinlahden sairaala-alueella. Esittelyn jälkeen kiersimme sairaalarakennuksessa ja -museossa sekä puistoalueella. Vierailulle osallistui noin 30 jäsentä. Helsinki-Seura on tehnyt viime keväänä esityksen Lapinlahden historiallisen sairaala-alueen suojelusta.

Kuvia vierailusta Flickr-kuvasivuilla: https://www.flickr.com/photos/182049800@N06/albums/72157710842520586

KESÄRETKI HELSINKI-PÄIVÄNÄ 12.6.2019 

Helsinki-päivän kunniaksi Seura järjesti kesäretken Laajasaloon keskiviikkona 12. kesäkuuta 2019. Tutustuimme Tullisaaressa muun muassa Aino Acktén puistoon ja huvilaan sekä Stansvikin kartanoon.

VIERAILU STORA ENSON PÄÄKONTTORIIN 27.5.2019

Maanantaina 27. toukokuuta 2019 vierailimme arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemassa Stora Enson eli entisessä Enso-Gutzeitin pääkonttorissa Katajanokalla. Paikalla oli noin 40 jäsentä.

VUOSIKOKOUS 15.5.2019

Seuran vuosikokous oli keskiviikkona 15.5.2019 informaatio- ja kulttuurikeskus Luckanin uusissa tiloissa Yrjönkadulla. Kokouksessa valittiin Seuran valtuuskunnan jäseniksi kaudelle 2019–2022 kirjailija Staffan Bruun, filosofian maisteri Johanna Lehtonen (uusi), valtiotieteiden maisteri Matti Nukari, varatuomari Otso Nykänen (uusi), filosofian tohtori Marja-Liisa Rönkkö, arkkitehti Kaija Santaholma, filosofian tohtori Mikko-Olavi Seppälä ja toimitusjohtaja Risto Välttilä. Kokous päätti vuoden 2020 vuosijäsenmaksuksi 25 euroa. Vuosikokousesitelmän piti kirjailija Staffan Bruun aiheenaan ”Minun Helsinkini”. Paikalla oli noin 30 jäsentä.

HELSINKI-SEURA 85 VUOTTA 8.4.2019

Helsinki-Seura juhlisti perustamisensa 85-vuotispäivää vastaanotolla Helsingin Vanhan Raatihuoneen Empiresalissa. Vastaanoton emäntänä oli apulaispormestari Pia Pakarinen. Paikalla oli noin 130 Seuran jäsentä. Apulaispormestari Pakarisen, hallituksen puheenjohtaja Martti Helmisen ja valtuuskunnan puheenjohtaja Anja Kervanto Nevanlinnan tervehdyssanojen jälkeen oli vuorossa tarjoilua kauniissa Empiresalissa. Arkkitehti C. L. Engelin suunnittelema sali toimi kenraalikuvernöörin juhla- ja tanssisalina vuodesta 1819.

TULLIHALLITUKSEN ENTINEN TALO 18.3.2019 

Tullihallituksen entisen talon, ”Erottajan palatsin” vierailulla 18.3.2019 oli mukana 60 jäsentä. Esittelyn jälkeen kiersimme uusrenessanssitalon ja viereisen jugend­talon tyhjennetyissä tiloissa, jotka kunnostetaan pääasiassa toimisto­käyttöön.

KAHVILA EKBERGIN LEIVOSILTA 4.3.2019

Kahvila Ekbergin leivosillassa 4.3.2019 kuulimme johtaja Maj-Len Ekbergin esittelyn ja nautimme kahvilan leivoksia. Osallistujia oli noin 40.

MARIA 01 -VIERAILU 25.2.2019 

Startup-yritysten Maria 01 -keskittymän vierailulla 25.2.2019 oli mukana noin 45 jäsentä. Saimme kuulla sairaala-alueen historiasta, käytöstä ja tulevaisuuden suunnitelmista sekä tutustuimme tilojen nykyiseen käyttöön.

DIE LORELEY -OOPPERA 13.1.2019 

Sunnuntaina 13.1.2019 Aleksanterin teatterissa oli Fredrik Paciuksen Die Loreley -oopperan lähes loppuunmyyty esitys. Seuran jäseniä oli paikalla noin 60.